LIHAVUUS KIINALAISEN LÄÄKETIETEEN MUKAAN
Kiinalaisen lääketieteen mukaan liikalihavuus on kosteuden kertymistä kehoon. Tämä liittyy lääketieteen käsityksen mukaan Pernan heikkoon toimintaan. Ylensyöminen, ruoan heikko laatu, epäterveelliset elämäntavat, emotionaaliset tekijät, kuten liiallinen huolenpito ja rakkauden puute lisäävät Pernan heikkoutta.
Hoitokeinona tähän tulisi vahvistaa kehoa syömällä lämmittäviä ja hyvin kypsytettyjä ruokia, runsaasti vihanneksia, täysjyväviljoja, keittoja ja pataruokia. Ruokiin lisätään aromaattisia mausteita (ei tarkoita aromisuolaa!!!!), jotka edistävät ruoansulatusta. Kun ruoka on valmistettu puhtaista, laadukkaista raaka-aineista ja kypsennetty hyvin, se ei rasita elimistöä. Yksinkertainen ja jalostamaton ruoka sekä riittävä liikunta takaavat TERVEEN MIELEN TERVEESSÄ RUUMIISSA!
Edellinen on poimittua Denis Vinokurin mielenkiintoisesta oppaasta "Terveyden kiinalainen käsikirja". Hanki ja lue! Et kadu varmastikaan ostosta :-)
maanantai 14. toukokuuta 2012
LUOLAMIEHEN RUOKAVALIO KIINNOSTAA MINUA, ENTÄPÄ SINUA?
04.05.2012
http://uutiset.ruokatieto.fi/WebRoot/1043198/X_Uutistenhallinta-2-1-palsta_uusi.aspx?id=1230609
04.05.2012
http://uutiset.ruokatieto.fi/WebRoot/1043198/X_Uutistenhallinta-2-1-palsta_uusi.aspx?id=1230609
"Luolamiehen ruokavalio kiinnostaa jo pikaruokanakin
Viime vuonna avattiin Berliinissä Euroopan ensimmäinen paleo-ravintola Sauvage. Sen ruokafilosofiaan kuuluvat myös slow-food, kotona tehty, luomutuotanto ja sesonkiajattelu. Piakkoin Kööpenhaminassa avataan mukaan otettavaa pikaruokaa myyvä ravintola, jonka kantavana teemana on kivikautisen ihmisen elintarvikevalikoima.
Ravintoloissa kivikautinen eli paleo-ruokavalio voidaan nähdä ennen kaikkea ruuan luonnollisuutta korostavana suuntauksena ja vastaiskuna liian muokatuille elintarvikkeille. Sitä noudatetaan myös terveyssyistä.
Paleo-ruokavalio koostuu vihanneksista, marjoista, lihasta, kalasta ja merenelävistä, munista, kasviöljyistä, pähkinöistä, siemenistä, sienistä, hunajasta ja yrteistä. Niitä luolamies saalisti ja keräsi luonnosta.
Ruokavalioon ei periaatteessa kuulu laisinkaan maito- eikä viljatuotteita, papuja, perunoita, puhdistettua sokeria, ruokasuolaa, prosessoituja rasvoja, alkoholia - eikä kahvia ja virvoitusjuomia. "
Oletko ajatellut asiaa? Käypä artikkelin nettiosoitteessa!
Ruokavalioon ei periaatteessa kuulu laisinkaan maito- eikä viljatuotteita, papuja, perunoita, puhdistettua sokeria, ruokasuolaa, prosessoituja rasvoja, alkoholia - eikä kahvia ja virvoitusjuomia. "
Oletko ajatellut asiaa? Käypä artikkelin nettiosoitteessa!
OMAA TERVEYTTÄ VOI HALLITA??
Ruokatiedon uutisten mukaan yhä useammalla on vahvistunut oma käsitys siitä, että omaa terveyttä voi hallita. (10.05.2012 http://uutiset.ruokatieto.fi/WebRoot/1043198/X_Uutistenhallinta-2-1-palsta_uusi.aspx?id=1230914).
Yes! Vihdoin tämä alkaa selvetä muillekin kuin itselleni. Halinnan mahdollisuuteen vaikuttaa suuresti uudenlainen uutisointi terveydestä ja siihen vaikuttavista tekijöistä, terveystiedon jakaminen ja kommunikointivälineiden monipuolisuus. Valveutuneille ihmisille on herännyt käsitys siitä, että terveys on todellakin omissa käsissä ja se saa ottamaan vastuun omasta terveydestä yhä enemmän. HIENOA! Tässä olisi pitkällä tähtäimellä vastaus yhä suurempiin terveydenhuollon rahoitusongelmiin!
2012 tehdyn kuluttajatutkimuksen (19 maata, 8 Euroopan maata, ei Pohjoismaat) mukaan yli puolet vastaajista uskoo voivansa ehkäistä sairastumistaan ns. kansansairauksiin, kuten diabetekseen, sydäntauteihin ja masennukseen. Kolmasosa koki voivansa ehkäistä jopa syövän. Nämä kuluttajat etsivät tuotteita, joiden avulla he voivat hallita ja innostaa itseään liikkumiseen, painonhallintaan, verenpaineen seurantaan ja tupakoinnin lopettamiseen.
Oman terveyden hallinnassa tutkimuksen mukaan korostuvat ravinto, sen sisältö ja vaikutukset terveyteen. Ruoan valinta, valmistus sekä ruokailutottumukset ovat täysin omissa käsissämme. Kaksi kolmesta tutkimukseen osallistuneesta pitää ruokavaliota yhtä tehokkaana terveyttä ylläpitävänä tekijänä kuin lääkkeet. Terveellinen ravinto toimii siis ennaltaehkäisevänä terveydenhuoltona! Cool!
Tämä havainto lisää puolestaan huolta ruokamme terveellisyydestä. Elintarviketeollisuuden toiminta epäilyttää, samoin ruokiin lisättävät lisäaineet ja väriaineet siinä sivussa. Puhtaan ruoan merkitys alkaa yhä voimakkaamin nostaan päätään...
Kuinka puhdasta ja terveellistä ruokaa sinun lautaselle eksyy tänään? :-)
Ruokatiedon uutisten mukaan yhä useammalla on vahvistunut oma käsitys siitä, että omaa terveyttä voi hallita. (10.05.2012 http://uutiset.ruokatieto.fi/WebRoot/1043198/X_Uutistenhallinta-2-1-palsta_uusi.aspx?id=1230914).
Yes! Vihdoin tämä alkaa selvetä muillekin kuin itselleni. Halinnan mahdollisuuteen vaikuttaa suuresti uudenlainen uutisointi terveydestä ja siihen vaikuttavista tekijöistä, terveystiedon jakaminen ja kommunikointivälineiden monipuolisuus. Valveutuneille ihmisille on herännyt käsitys siitä, että terveys on todellakin omissa käsissä ja se saa ottamaan vastuun omasta terveydestä yhä enemmän. HIENOA! Tässä olisi pitkällä tähtäimellä vastaus yhä suurempiin terveydenhuollon rahoitusongelmiin!
2012 tehdyn kuluttajatutkimuksen (19 maata, 8 Euroopan maata, ei Pohjoismaat) mukaan yli puolet vastaajista uskoo voivansa ehkäistä sairastumistaan ns. kansansairauksiin, kuten diabetekseen, sydäntauteihin ja masennukseen. Kolmasosa koki voivansa ehkäistä jopa syövän. Nämä kuluttajat etsivät tuotteita, joiden avulla he voivat hallita ja innostaa itseään liikkumiseen, painonhallintaan, verenpaineen seurantaan ja tupakoinnin lopettamiseen.
Oman terveyden hallinnassa tutkimuksen mukaan korostuvat ravinto, sen sisältö ja vaikutukset terveyteen. Ruoan valinta, valmistus sekä ruokailutottumukset ovat täysin omissa käsissämme. Kaksi kolmesta tutkimukseen osallistuneesta pitää ruokavaliota yhtä tehokkaana terveyttä ylläpitävänä tekijänä kuin lääkkeet. Terveellinen ravinto toimii siis ennaltaehkäisevänä terveydenhuoltona! Cool!
Tämä havainto lisää puolestaan huolta ruokamme terveellisyydestä. Elintarviketeollisuuden toiminta epäilyttää, samoin ruokiin lisättävät lisäaineet ja väriaineet siinä sivussa. Puhtaan ruoan merkitys alkaa yhä voimakkaamin nostaan päätään...
Kuinka puhdasta ja terveellistä ruokaa sinun lautaselle eksyy tänään? :-)
perjantai 27. huhtikuuta 2012
LIIKKUMATTOMUUS LIHAVUUTTA SUUREMPI RISKI...
"Liikkumattomuus on ikääntyneelle lihavuutta suurempi riskitekijä
"Liikkumattomuus on ikääntyneelle lihavuutta suurempi riskitekijä
Lihavuus lisää ikääntyneillä terveyteen ja toimintakykyyn liittyvien ongelmien todennäköisyyttä. Lihavuuttakin haitallisempaa ikäihmiselle on kuitenkin liikkumattomuus.
Yliassistentti Annemarie Koster Maastrichtin yliopistosta Hollannista toteaa, että kohtalainen lihavuus on ikääntyneelle pienempi riskitekijä kuin liikkumattomuus. Suomen Lihavuustutkijoiden seminaarissa Helsingissä puhuneen Kosterin mukaan on parempi olla lihava ja liikunnallinen kuin hoikka, mutta liikkumaton.
- Liikkumattomuus on suuri kuolleisuuden riskiä lisäävä tekijä niin hoikilla, normaalipainoisilla kuin lihavillakin iäkkäillä. Lihavalla ja liikunnallisella iäkkäällä on kuitenkin suuremmat terveysriskit kuin normaalipainoisella ja liikunnallisella ikäihmisellä. Kaikkein suurimmat kuolleisuuteen ja liikkumisongelmiin liittyvät riskit ovat niillä iäkkäillä, jotka ovat lihavia ja liikkumattomia, Koster listasi."
(http://uutiset.ruokatieto.fi/WebRoot/1043198/X_Uutistenhallinta-2-1-palsta_uusi.aspx?id=1229189 )
Kyllä näin valitettavasti on! Artikkelissa kerrotaan lisäksi, että liikkumattomuus aiheuttaa lihassolujen katoa l. sarkopeniaa, jonka tuloksena lihasvoima vähenenee. Tästä päästään oravanpyörään: kaatumisriski kasvaa, toimintakyky heikkenee ja jopa 2-tyypin diabetes voi nostaa päätään....
Siispä palatakseni eiliseen kirjoitteluuni iäkkäiden ihmisten tulee myös huolehtia riittävän preoteiinin saannista. Liikuntaa jälkiruoaksi olisi hyvä, vielä parempi olisi huolehtia lihaskunnosta vaikka ohjatussa kuntosalimuodossa. On tutkittu, että vielä 90-vuotiaat voivat lisätä lihasvoimaa riittävällä harjoittelulla. Jos lihakset toimii, pysyy aineenvaihdunta kunnossa, eikä liikalihavuus yllätä.... Näin se vaan valitettavasti on!
- Liikkumattomuus on suuri kuolleisuuden riskiä lisäävä tekijä niin hoikilla, normaalipainoisilla kuin lihavillakin iäkkäillä. Lihavalla ja liikunnallisella iäkkäällä on kuitenkin suuremmat terveysriskit kuin normaalipainoisella ja liikunnallisella ikäihmisellä. Kaikkein suurimmat kuolleisuuteen ja liikkumisongelmiin liittyvät riskit ovat niillä iäkkäillä, jotka ovat lihavia ja liikkumattomia, Koster listasi."
(http://uutiset.ruokatieto.fi/WebRoot/1043198/X_Uutistenhallinta-2-1-palsta_uusi.aspx?id=1229189 )
Kyllä näin valitettavasti on! Artikkelissa kerrotaan lisäksi, että liikkumattomuus aiheuttaa lihassolujen katoa l. sarkopeniaa, jonka tuloksena lihasvoima vähenenee. Tästä päästään oravanpyörään: kaatumisriski kasvaa, toimintakyky heikkenee ja jopa 2-tyypin diabetes voi nostaa päätään....
Siispä palatakseni eiliseen kirjoitteluuni iäkkäiden ihmisten tulee myös huolehtia riittävän preoteiinin saannista. Liikuntaa jälkiruoaksi olisi hyvä, vielä parempi olisi huolehtia lihaskunnosta vaikka ohjatussa kuntosalimuodossa. On tutkittu, että vielä 90-vuotiaat voivat lisätä lihasvoimaa riittävällä harjoittelulla. Jos lihakset toimii, pysyy aineenvaihdunta kunnossa, eikä liikalihavuus yllätä.... Näin se vaan valitettavasti on!
torstai 26. huhtikuuta 2012
KARPPAAMINEN LÄMMITTÄÄ ILMASTOA?
23.04.2012 ilmestyneessä Ruokatiedon uutisessa pohdittiin, että karppaaminen voi tuplata ruuan ilmastovaikutukset tavanomaiseen ruokavalioon verrattuna. Suomen Luonnonsuojeluliiton ja Luonto-Liiton mielestä ruokaa koskevassa yhteiskunnallisessa keskustelussa ei tulisi unohtaa ruuantuotannon ympäristövaikutuksia. Eläintuotannossa päästöjä syntyy rehu- ja lannoitetuotannosta sekä rehunviljelyn vaatiman peltopinta-alan raivaamisesta. Nopeammin lämpenevä ilmasto ja rehuviljelmistä täyttyvät pellot haittaavat eniten kehitysmaiden köyhiä.
( http://uutiset.ruokatieto.fi/WebRoot/1043198/X_Uutistenhallinta-2-1-palsta_uusi.aspx?id=1229955 )
Ymmärrän hyvin, että ilmastonmuutoksesta (liekö sittenkin vain tilapäistä lämpenemistä maapallollamme) tulee olla globaalisesti huolissaan. Meillä maapallon asukeilla on vain tämä yksi maa jalkojemme alla. Kuitenkin minua mietityttää yhä kasvavat terveydenhuollon kustannukset ympäri maailmaa. Ihminen on luotu sekaravintoa käyttäväksi olioksi. Kysymys, miksi meillä on yhä enemmän esim. allergikkoja, saa minut yhä enemmän ajattelemaan: "olet sitä mitä syöt". Ja meillä syödään ruokasuositusten mukaisesti eniten hiilihydraatteja päivittäin (ja nekin valitettavan usein korkean GI:n hiilareita). Mutta miksi esi-isämme tuntuvat olleen terveempiä kuin nykyihmiset? He jaksoivat tehdä ruumiillistä työtä päivät pitkät. Onnistuisiko se meiltä? Kyllä, jos söisimme enemmän proteiinia. Raskas työ samoin kuin rasittava liikunta tuhoaa suorituksessa lihassolujamme, jotka tarvitsevat proteiinia korjautuakseen taas kuntoon. Mielestäni karppaaminen on vain kärjistynyt väliaikainen ääri-ilmiö kohti tasapainoisempaa ruokavaliota, siis sellaista, jossa kaikkia elimistölle tärkeitä rakennusaineita saadaan sopusuhtaisesti, eikä esim. suhteessa 55-30-15.
Josko proteiinin käytön lisäyksen aiheuttamalla hieman suuremmalla ympäristökuormituksella olisikin positiivia muutoksia terveydenhuollossa ja vähentäisi sen menojen kasvua. Tällä hetkellä tässä taloustilanteessa ja väestörakenteen vanhetessa se olisi ensiarvoisen tärkeää. Kumpi parempi?
( http://uutiset.ruokatieto.fi/WebRoot/1043198/X_Uutistenhallinta-2-1-palsta_uusi.aspx?id=1229955 )
Ymmärrän hyvin, että ilmastonmuutoksesta (liekö sittenkin vain tilapäistä lämpenemistä maapallollamme) tulee olla globaalisesti huolissaan. Meillä maapallon asukeilla on vain tämä yksi maa jalkojemme alla. Kuitenkin minua mietityttää yhä kasvavat terveydenhuollon kustannukset ympäri maailmaa. Ihminen on luotu sekaravintoa käyttäväksi olioksi. Kysymys, miksi meillä on yhä enemmän esim. allergikkoja, saa minut yhä enemmän ajattelemaan: "olet sitä mitä syöt". Ja meillä syödään ruokasuositusten mukaisesti eniten hiilihydraatteja päivittäin (ja nekin valitettavan usein korkean GI:n hiilareita). Mutta miksi esi-isämme tuntuvat olleen terveempiä kuin nykyihmiset? He jaksoivat tehdä ruumiillistä työtä päivät pitkät. Onnistuisiko se meiltä? Kyllä, jos söisimme enemmän proteiinia. Raskas työ samoin kuin rasittava liikunta tuhoaa suorituksessa lihassolujamme, jotka tarvitsevat proteiinia korjautuakseen taas kuntoon. Mielestäni karppaaminen on vain kärjistynyt väliaikainen ääri-ilmiö kohti tasapainoisempaa ruokavaliota, siis sellaista, jossa kaikkia elimistölle tärkeitä rakennusaineita saadaan sopusuhtaisesti, eikä esim. suhteessa 55-30-15.
Josko proteiinin käytön lisäyksen aiheuttamalla hieman suuremmalla ympäristökuormituksella olisikin positiivia muutoksia terveydenhuollossa ja vähentäisi sen menojen kasvua. Tällä hetkellä tässä taloustilanteessa ja väestörakenteen vanhetessa se olisi ensiarvoisen tärkeää. Kumpi parempi?
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)