( http://uutiset.ruokatieto.fi/WebRoot/1043198/X_Uutistenhallinta-2-1-palsta_uusi.aspx?id=1229955 )
Ymmärrän hyvin, että ilmastonmuutoksesta (liekö sittenkin vain tilapäistä lämpenemistä maapallollamme) tulee olla globaalisesti huolissaan. Meillä maapallon asukeilla on vain tämä yksi maa jalkojemme alla. Kuitenkin minua mietityttää yhä kasvavat terveydenhuollon kustannukset ympäri maailmaa. Ihminen on luotu sekaravintoa käyttäväksi olioksi. Kysymys, miksi meillä on yhä enemmän esim. allergikkoja, saa minut yhä enemmän ajattelemaan: "olet sitä mitä syöt". Ja meillä syödään ruokasuositusten mukaisesti eniten hiilihydraatteja päivittäin (ja nekin valitettavan usein korkean GI:n hiilareita). Mutta miksi esi-isämme tuntuvat olleen terveempiä kuin nykyihmiset? He jaksoivat tehdä ruumiillistä työtä päivät pitkät. Onnistuisiko se meiltä? Kyllä, jos söisimme enemmän proteiinia. Raskas työ samoin kuin rasittava liikunta tuhoaa suorituksessa lihassolujamme, jotka tarvitsevat proteiinia korjautuakseen taas kuntoon. Mielestäni karppaaminen on vain kärjistynyt väliaikainen ääri-ilmiö kohti tasapainoisempaa ruokavaliota, siis sellaista, jossa kaikkia elimistölle tärkeitä rakennusaineita saadaan sopusuhtaisesti, eikä esim. suhteessa 55-30-15.
Josko proteiinin käytön lisäyksen aiheuttamalla hieman suuremmalla ympäristökuormituksella olisikin positiivia muutoksia terveydenhuollossa ja vähentäisi sen menojen kasvua. Tällä hetkellä tässä taloustilanteessa ja väestörakenteen vanhetessa se olisi ensiarvoisen tärkeää. Kumpi parempi?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti